HYVÄ ÄÄNIYMPÄRISTÖ ON OPPIMISEN TÄRKEIMPIÄ EDELLYTYKSIÄ

PAULI PALLASKORPI



Oppiminen perustuu pitkälti kuuntelemiseen. Oppilas saa tietoa kuuntelemalla opettajaa ja toisten oppilaiden vastauksia. Aktiivinen kuunteleminen vaatii tarkkavaisuutta ja keskittymistä, jotta asiat jäävät mieleen. Hyvä ääniympäristö luokkahuoneessa helpottaa keskittymistä ja tukee näin sekä oppimista että opettajan työtä.


Hyvässä ääniympäristössä puhuminen ja kuunteleminen on helppoa. Luokkahuoneessa tämä tarkoittaa, että tila on riittävän rauhallinen, opettajan puhe kantaa hyvin ja oppilaat luokan takanakin kuulevat ja erottavat sanat hyvin. 


Hyvä kuunteluympäristö on oppimisen tärkeimpiä edellytyksiä. Esimerkiksi vieraita kieliä opiskeltaessa on äärimmäisen tärkeää, että kaikki äänteet erottuvat selkeästi ja ne kuullaan oikein. Tähän päästään hyvällä akustiikan suunnittelulla ja toteutuksella, tiivistää Kuuloliiton esteettömän ääniympäristön erityisasiantuntija, arkkitehti Jukka Rasa.


OPETTAJILLA PALJON ÄÄNIHÄIRIÖITÄ


Hälyisessä ympäristössä puheen erottaminen on vaikeaa.  Oppilaat joutuvat pinnistelemään saadakseen sanoista selvää ja väsyvät. Opetuksen seuraamisen vaikeutuessa keskittymiskyky laskee ja levottomuus sekä häiriökäyttäytyminen lisääntyvät. Huonon ääniympäristön vaikutukset – terveydelliset ja oppimisen kautta sosiaaliset – voivat ulottua pitkälle lapsen ja nuoren elämään. ─ Keskittyminen, suunnattu tarkkaavaisuus, muisti ja hyvä puheen erottaminen ovat keskeisiä tekijöitä oppimisessa. Melu häiritsee näitä toimintoja ja heikentää oppimista. Huono ääniympäristö vaikeuttaa oppimista erityisesti kuulovammaisilla ja oppilailla, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea. ─ Hyvä akustiikka opetustiloissa ei ole vain kuulovammaisille tarkoitettu erityisratkaisu, vaan kaikki opetustilat tulee toteuttaa niin, että ne sopivat myös kuulovammaisille oppilaille.  Näin toteutettuna ne ovat hyviä tiloja kaikille. Kuulovauriot syntyvät yleensä hitaasti ajan kuluessa, ja siksi ne saattavat jäädä huomaamatta. Kuuloliiton mukaan Suomessa on yli 700 000 eri-ikäistä kuulo-ongelmaista. Opettajilla työskentely meluisassa ympäristössä vaikuttaa kuulemiseen, äänentuottoon ja puhumiseen. On tutkittu, että opettajista jopa 30 % kärsii äänihäiriöistä, ja määrä on kasvamassa. ─ Meluisa ympäristö on opettajille työturvallisuusriski. Opettajat käyttävät työpäivän aikana paljon voimistettua ääntä, mikä voi johtaa äänihäiriöihin. Lisäksi melu lisää stressiä ja opettajien kuormittumista työssä (Eeva Sala. 2012).


VUOROVAIKUTTEINEN PEDAGOGIIKKA ASETTAA HAASTEITA

Äänenvaimennuksen tehtävä luokkahuoneessa on lyhentää jälkikaiuntaikaa riittävästi sekä vaimentaa luokassa syntyvää toiminnasta johtuvaa melua. Aiemmin pedagogiikka oli hyvin opettajakeskeistä, opettaja puhui oppilaiden ollessa hiljaa, ja luokkatilat suunniteltiin sen mukaisesti. Nykypedagogiikka on sen sijaan vuorovaikutteista ja oppilaskeskeistä. Oppilaita rohkaistaan keskustelemaan, kysymään ja toimimaan ryhmissä, ja se asettaa erilaiset vaatimukset luokkatiloille. ─ Aina ääniympäristön ongelmat eivät johdu opetustilojen vanhuudesta, vaan myös uusissa kouluissa saattaa olla ongelmia. Käyttäjät, eli opettajat ja oppilaat, eivät välttämättä osaa vaatia hyvää akustiikkaa, eivätkä päättäjät ja rakennuttajat puolestaan ymmärrä kunnolla tiloissa tapahtuvaa toimintaa ja sen tuottamaa ääntä. Tilan ääniympäristön tulisi aina vastata käyttötarkoitustaan, vasta silloin se on onnistunut.


HUONOON ÄÄNIYMPÄRISTÖÖN EI TARVITSE EIKÄ PIDÄ TYYTYÄ

Kun akustiikka huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa, ei se välttämättä lisää rakennuskustannuksia lainkaan. Myös vanhojen tilojen akustiikkaa voidaan aina parantaa.





46 katselukertaa
 Tilaa uutiskirjeemme 
Lähetä meille sähköpostia

020 7411400

  • Facebook

“We shape our buildings; thereafter they shape us.” 
Winston S Churchill