Tulevaisuus pitää yllätyksistä


OECD on laatinut viime vuonna (2020) neljä koulutuksen tulevaisuusskenaariota


Olimme viime viikolla kouluttamassa ryhmää arkkitehteja pedagogiseen ajatteluun ja oppimiskäsityksen kehittymisen historiaan. Suunnittelijan taito nähdä pintaa syvemmälle ja ajassa pidemmälle on erityisesti koulujen suunnittelussa tärkeää. Arkkitehti suunnittelee koulua toivoen sille vähintään sadan vuoden elinkaarta. Ympäristömme kannalta tämä ainakin olisi erittäin suotavaa.


Katselimme, hämmästelimme ja ihastelimme koulutuksessamme viidenkymmen vuoden ikäisen upean peruskoulumme opetussuunnitelman eri vaiheita; miten mikäkin vaihe vaikutti koulujen suunnitteluun ja mitkä ovat olleet pysyviä sekä vahvistuvia trendejä peruskoulun aikana. Keskustelussamme pääsimme kuitenkin aivan uudelle tasolle, kun ryhdyimme miettimään koulun tulevaisuutta erilaisten tulevaisuustutkimusten näkökulmasta.


Tiedämme etteivät kaikki opettajat ole välttämättä perehtyneet tai ainakaan sisäistäneet nykyistä opetussuunnitelmaamme. Osittain se johtuu käyttöliittymästä. Esimerkiksi samoja asioita käsittelevässä Uuden-Seelannin perusopetuksen opetussuunnitelmassa on hiukan yli 30 sivua ja meillähän on melkein 500 sivua. Osittain se johtuu myös opettajan autonomiasta, ja kenties myös siitä että suomalainen opettaja saa tutkimusten mukaan Euroopan mittakaavassa aika vähän opettajan työn kannalta merkityksellistä täydennyskoulutusta.


Mutta eikö silloin kun suunnitellaan uutta koulua, jonka elinkaari tulee olemaan vähintään sata vuotta, olisi hyvä tietää syvällisemmin koulujärjestelmästä? Sen historiasta ja trendeistä; ja ainakin yrittää ennakoida toimintakulttuurin-, teknologian-, oppimiskäsityksen- ja opetussuunnitelman muutoksia? Emme kuitenkaan rakenna koulua jonkun tietyn yksittäisen opettajan tarpeisiin vaan kaikkien ja myös tulevien opettajasukupolvien tarpeisiin. Puhumattakaan oppilaista, opiskelijoista ja muusta koulun henkilökunnasta.


Mutta jos ennakointi ei riitä?


Viime vuonna OECD:n julkaisemat neljä koulutuksen tulevaisuuden skenaariota 2030 saivat meidän koulutuksessa olleet kouluja suunnittelevat ansioituneet arkkitehdit ja myöskin me kouluttajat miettimään laajasti koulun tulevaisuutta. Erityisesti Suomen kannalta. Keskustelussa sivuttiin kaupungeista pakoa, kuntien velvollisuuksia kesämökeillä asuvien opetuksen järjestämiseksi, monitoimitalojen ja koulukeskuksien ympäristövaikutuksia, kaavoitusta, lasten tasa-arvoa sekä yhteiskunnan muutosta laajemminkin.


Päädyimme tässä inspiroivassa keskustelussa siihen, että langat pandemian aiheuttamasta turbulenssista- ja pysyvistäkin muutoksista huolimatta ovat meidän omissa käsissämme. On hyvä tunnistaa tulevaisuuden uhkia ja mahdollisuuksia, jotta voi suunnitella hyvää huomista. Arkkitehdit ovat suunnittelussa ja me pedagogit suunnittelun toimeenpanossa avainasemassa.




https://oecdedutoday.com/future-proof-four-scenarios-future-schooling/







30 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki