HOMEKOULU - UUDISTUMISEN MAHDOLLISUUS

MARKKU LANG

Koko Suomessa arvioidaan olevan välitön kosteus- ja homevaurioiden korjaustarve noin 1 300 koulussa. (Kosteus- ja hometalkoot; lehdistötiedote 29.9.2011.hometalkoot.fi).


Jos koulurakennus on käyttäjien terveydelle välitön uhkatekijä ja ongelma on rakennuksen rakenteissa “liian´ syvällä, päädytään uuden koulurakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen. Yleensä ongelmiin pyritään kuitenkin löytämään ratkaisu peruskorjauksesta (heti kun hankkeelle löytyy rahoitus). Peruskorjaus tarkoittaa valitettavan usein sitä, että kiireesti korjataan ainoastaan rakennustekniset ongelmat, eikä huomata, että vuosikymmeniä vanha koulurakennus edustaa ja myös tukee vanhentuneita oppimiskäsityksiä ja toimintakulttuurin muotoja. Koulurakennuksesta on silloin tullut este koulun toimintakulttuurin kehittymiselle ja uudistumiselle.



Koulurakennusten korjausrakentaminen - menetetty mahdollisuus?


Olemassa olevaa toimintakulttuuria on tutkimusten mukaan vaikea muuttaa ja muutoksen on yhteisötasolla todettu olevan erittäin hidasta.


Toimintakulttuurin muutoksen suunnittelulle ja toteutukselle otollisia hetkiä ovat erilaiset toiminnan toteutukseen tai toimintaympäristöön liittyvät muutostekijät, kuten uusi opetussuunnitelma, koulun saneeraus tai kokonaan uusi koulurakennus.


Alati uusiutuva opetussuunnitelma on ollut koko suomalaisen peruskoulun ajan tehokas toimintakulttuuria ohjaava työkalu. Opetussuunnitelman tehoa tässä merkityksessä on viime aikoina ollut laskemassa se, että fyysiset tilat yhä harvemmassa koulussa pystyvät tukemaan opetussuunnitelmassa tavoiteltavaa toimintakulttuuria. Sama näyttää koskevan oppimisympäristöjen kokonaisuutta laajemminkin. Miten oppimisympäristöjen kokonaisuuden päivittäminen pitäisi tehdä, jotta se tukisi opetussuunnitelman kuvaamaa toiminta-ajatusta?


Keskeisenä asiana koulurakennusten korjausrakentamisessa on opettajien, rehtorin ja muun henkilökunnan mahdollisuus päästä vaikuttamaan riittävän aikaisessa vaiheessa korjausrakentamisen suunnitteluun. Samalla korjausrakentamisen tulisi lähtökohtaisesti sisältää rakennusteknisen korjauksen lisäksi myös tilojen päivittämisen toiminnallisuuden osalta. Toiminnallisuuden päivittäminen edellyttää suunnittelijoilta, ja varsinkin opettajilta, rehtorilta ja muulta henkilökunnalta, selkeää käsitystä kahdesta asiasta: Mitkä tilaratkaisut tukevat opetussuunnitelman mukaista toiminta-ajatusta, opiskelua ja oppimista? Mitkä tilaratkaisut puolestaan rajoittavat opetussuunnitelman mukaista toiminta-ajatusta, opiskelua ja oppimista?


Näihin kysymyksiin opettajilla ja rehtoreilla on hyvin erilaisia valmiuksia löytää vastauksia. Opettajan tai rehtorin, joka mahdollisesti on tehnyt työtään samassa koulurakennuksessa koko työuransa ajan, on usein vaikea nähdä kuinka olemassa olevaa ympäristöä voidaan kehittää entistä toimivammaksi. Tämän vuoksi korjaushankkeisiin tulisi sisällyttää rehtoreille ja opettajille suunnattu oppimisympäristöjen kokonaisuutta eli oppimaisemaa käsittelevää koulutusta, jossa heille tarjottaisiin tilaisuus tutustua niihin mahdollisuuksiin, joita kehittyvä teknologia ja tietotaito esim. akustiikkaan liittyvissä asioissa tarjoaa fyysiseen ympäristöön liittyen.


Suurin osa suomalaisesta koulurakentamisesta tulee lähitulevaisuudessa olemaan korjausrakentamista. Korjausrakentamisen ulottaminen rakennusteknisten tekijöiden lisäksi myös tilojen pedagogisen toiminnallisuuden ja toimivuuden päivittämiseen on erittäin tärkeää koulujen toimintakulttuurin kehittymisen kannalta. Meillä ei ole pedagogisesti varaa menettää korjausrakentamisen mukanaan tuomaa mahdollisuutta toimintaympäristön ja sen käytettävyyden kehittämiselle.


Toimintakulttuurin mahdollistaja ja rajoittaja


Koulu on fyysisenä tilana pysynyt periaatteiltaan melko samanlaisena. Koulun tilat on voitu jakaa pääpiirteissään luonteeltaan puoliyksityisiin tiloihin (luokka) ja julkisiin tiloihin (käytävä).


Opiskelu ja opettaminen ovat tapahtuneet pääosin luonteeltaan puoliyksityisissä tiloissa, joita ovat luokkahuoneet sekä muut opetukselliseen vuorovaikutukseen tarkoitetut suljetut tilat. Näiden tilojen ympärille jäävät tilat ovat suurelta osin luonteeltaan julkisia tiloja, joita on käytetty pääasiassa kulkureitteinä. Monet jo olemassa olevat ja tulevaisuudessa yhä vahvemmin koulun toimintaan vaikuttavat tekijät, kuten opetus- ja opiskelumenetelmien monipuolistumisen, opettajien samanaikaisopetuksen lisääntymisen sekä erityisen tuen tuleminen vahvemmin osaksi ryhmässä tapahtuvaa toimintaa, ovat tuoneet uusia haasteita myös koululle fyysisenä tilana. Julkisen ja puoliyksityisen tilan lisäksi tarvitaan myös yksityisiä ja puolijulkisia tiloja, jotka entistä paremmin mahdollistavat opettajien ja oppijoiden joustavan ja monipuolisen työskentelyn. Fyysisen ympäristön tulee mahdollistaa opiskelu yksin, pareittain, pienissä tai suurissa ryhmissä. Uudet ja kehittyvät monimuotoiset oppimisympäristöt tarjoavat laajemmat pedagogiset kehittämismahdollisuudet kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi teknologian kehittyminen yhä helpommin käytettäväksi ja jatkuvasti läsnäolevaksi, työskentelymenetelmien ja -kulttuurin muuttuminen yksilökeskeisestä tekemisestä yhä enemmän yhteistoiminnalliseksi sekä huomion kiinnittäminen oppijan henkilökohtaisen oppimispolun rakentamiseen ja rakentumiseen ovat tekijöitä, jotka jo vaikuttavat ja tulevat vaikuttamaan pedagogisen ajattelun ja toiminnan kehittymiseen. Yksittäisen opettajan näkökulmasta tämä voi olla myös ongelmallista, jollei työyhteisöllä ole yhteistä näkemystä kehityssuunnasta, päämäärästä ja keinoista, joiden avulla kehitystyötä ohjataan ja toteutetaan. Toimintakulttuuri heijastaa työyhteisössä vallitsevaa pedagogista ajattelua ja toimintakulttuurin kehittyminen edellyttääkin koulun ja yksittäisten opettajien toiminnan pedagogisten perusteiden syvällistä yhteistä pohdintaa. Toimintakulttuuri näyttäytyy mm.

  • opettajien käyttäminä opetusmenetelminä,

  • oppimateriaaleina,

  • koulussa käytettyinä oppimisympäristöinä

  • opettajien ja oppilaiden vuorovaikutuksena ja

  • tilojen käyttämisenä

Tilat ovat tärkeä koulun toimintakulttuurin ja sen kehityksen mahdollistaja tai estäjä. Tiloissa tapahtuvat muutokset toimivat myös tehokkaana katalysaattorina toimintakulttuurin muutoksessa ja pystyvät ohjaamaan työyhteisön toiminnan laajempaan ja kokonaisvaltaisempaan muutokseen. Osallistava suunnittelu koulusuunnittelussa on yksi käyttäjäkeskeisen suunnittelun muoto, jossa tavoitteena on käyttäjiltä saatujen suunnitteluohjeiden lisäksi saada käyttäjät sitoutumaan uuteen toimintakulttuuriin uudessa toimintaympäristössä. Osallistavassa suunnittelussa käyttäjiä kohdellaan kuin suunnittelijoita. Käyttäjien tärkein tehtävä on tällöin auttaa suunnittelijoita pitämään oikeaa suuntaa suunnitelmassa sekä kehittää laajempaa ymmärrystä tavoiteltavasta lopputuloksesta. Tässä tapauksessa käyttäjien on pystyttävä luomaan ehyt kokonaiskuva siitä, miten esim. vanha koulurakennus muuntuu osaksi nykyaikaista oppimaisemaa. Koulun peruskorjauksen vaihtaminen käsitteellisellä tasolla koulurakennuksen päivittämiseen vaatii pedagogisen suunnittelun ja tilasuunnittelun saumatonta yhteistyötä. Sekä pedagoginen suunnittelu ja tilasuunnittelu hyötyvät osallistavan suunnittelun menetelmistä. Tärkeintä prosessissa on oppimisympäristöjen kokonaisuuksien ja oppimaiseman hahmottaminen pedagogisesta- ja rakennusteknisestä näkökulmasta.


Oppimaisemallinen perspektiivi pedagogisessa johtamisessa


Minkälaisia ominaisuuksia on sellaisen koulun toimintakulttuurilla, jossa muutos mahdollistuu kaikkein helpoimmin?


Tutkimukset osoittavat, että tällaisessa koulussa:

  • etsitään ja hyväksytään myös negatiivista palautetta työyhteisön ja työyhteisön yksilöiden toiminnassa,

  • sitoudutaan jatkuvaan kulttuuriseen muutokseen ja oppimiseen,

  • rohkaistaan joustavuuteen toimintastrategian kehittämisessä ja noudattamisessa,

  • palkitaan riskien ottamista,

  • kannustetaan ottamaan riskejä työkuvien määrittelyissä ja

  • keskitytään vahvistamaan luottamusta ja yhteistoiminnallisuutta.

(Argyris, C. Organizational Traps: Leadership, Culture, Organizational Design. Oxford University Press. 2012) Koulun menestyvään johtamiseen on pitkään liitetty näkemys johtajavastuun jakamisesta työyhteisön muille jäsenille. Vahvana periaatteena on ollut osallistava, jaettu johtajuus. Jaetun johtajuuden avulla on mahdollista välttää myös tehtävien kasaantumista. Toimintakulttuuria ja työtapoja odotetaan kehitettävän yhä yhteistyöpainotteisempaan suuntaan. Osallistavan johtamisen periaatteena on kuvattu työyhteisön tärkeimpänä resurssina inhimillisiä voimavaroja, tavoitteissa on ilmaistu yhteisesti hyväksytyt arvot ja toimintastrategiat, pyrkimys kaikkien kykyjen ja voimavarojen hyödyntämiseen, ihmisiin luottaminen, pyrkimys mahdollisimman avoimeen tiedonjakoon ja tiedonvaihtoon, dominoivien henkilöiden esille nousemisen estäminen, pyrkimys erilaisten ajatusten ja ratkaisuvaihtoehtojen esille saamiseen, pyrkimys aktiiviseen osallistumiseen sekä pyrkimys pienryhmätyöskentelyn runsaaseen käyttöön. Pienryhmätyöskentelyn on osoitettu lisäävän päätöksiin ja organisaatioon sitoutumista ja työtyytyväisyyttä. Sen on nähty lisäävän myös avoimuutta sekä luottamusta ja keskinäistä tukea. Koska oppimaisemalla on niin suuri rooli työhyvinvoinnin edistäjänä ja koulun perustehtävän tukemisessa, täytyy se ottaa pedagogisessa johtamisessa ja suunnittelussa vahvasti huomioon. Toisaalta oppimaiseman jatkuva ja nopea muutos sekä sirpaleinen olemus pakottaa pedagogisen johtamisen ja suunnittelun kohti yhteisjohtajuutta ja yhteissuunnittelua. Yhdellä henkilöllä ei voida olettaa enää olevan ajantasaista tietoa kaikesta.

Ongelmakoulusta uusien mahdollisuuksien oppimaisemaan


Uudet ja kehittyvät monimuotoiset oppimisympäristöt tarjoavat laajemmat pedagogiset kehittämismahdollisuudet kuin koskaan aiemmin.


Yksittäisen opettajan näkökulmasta tämä voi olla myös ongelmallista, jollei työyhteisöllä ole yhteistä näkemystä kehityssuunnasta, päämäärästä ja keinoista joilla kohti päämäärää edetään. Pedagogian muuttuminen on läheisessä yhteydessä toimintakulttuurin muuttumiseen. Toimintakulttuuri on heijastumaa siitä pedagogisesta ajattelusta, joka työyhteisössä vallitsee. Pedagogisesti hyvin johdetussa työyhteisössä ajattelu on samansuuntainen, ja kaikki työyhteisön jäsenet toimivat sen mukaan. Tällaisessa työyhteisössä yksittäinen opettaja pystyy kehittämään omaa toimintaansa osana työyhteisöä turvallisin mielin. Pedagogiikan, ja samalla toimintakulttuurin, kehittäminen asettaa korkeat vaatimukset työyhteisön pedagogisella johtamiselle, ja siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota.


Uuden koulun rakentaminen tai vanhan saneeraaminen tiloiltaan ja teknologialtaan nykyisiä ja tulevia oppimisen ja opetuksen tarpeita vastaavaksi ei yksin takaa sitä, että opetus tai oppiminen muuttuisi. Mikäli halutaan saada aikaan kestävää kehitystä ja pysyviä muutoksia esim. teknologian tarkoituksenmukaiseen pedagogiseen käyttöön opetuksessa, täytyy huomio kiinnittää erityisesti koulukulttuurin muutokseen. Hyvä, eri toimijat ja heidän tarpeensa huomioon ottava suunnittelu, rakentaminen ja kalustaminen mahdollistavat aidosti käytännön tasolla näyttäytyvän koulukulttuurin kehittymisen. Koulukulttuurin muotoutuminen ja kehittyminen vaatii kuitenkin myös opettajien ja muiden koulun toimijoiden aktiivista työskentelyä jo ennen tilojen valmistumista. Mikäli koulun toiminta-ajatus ja sitä tukevat työskentelymenetelmät on käsitelty ja hyväksytty opettajien ja muiden toimijoiden keskuudessa, päästään tilanteeseen jossatilat, kalusteet jateknologisetratkaisutpalvelevatkoulukulttuuriajasenkehittymistä.Tällöin puhutaan koko kouluun ja sen toimintaympäristöön, oppimaisemaan, liittyvästä kehityksestä.


Tällaisessa prosessissa ongelmana ollut koulurakennus saadaan muutettua osaksi uusien mahdollisuuksien oppimaisemaa, jossa oppilas sekä opettaja viihtyvät ja mielekästä oppimista tapahtuu - oppituntien ulkopuolellakin.


Tällaisen prosessin toteutumista ohjaavalla järjestelmällä on tulevaisuudessa erittäin suuri kansallinen, kansainvälinen, pedagoginen, toimintakulttuurinen ja taloudellinen merkitys.

#bloggingtips #WixBlog

17 katselukertaa
 Tilaa uutiskirjeemme 
Lähetä meille sähköpostia

020 7411400

  • Facebook

“We shape our buildings; thereafter they shape us.” 
Winston S Churchill