Ulkoisesti koulurakennukset ovat keskenään nykyisin hyvinkin erilaisia. Yllä olevalla videolla näkyy kouluja eri puolilta maailmaa, myös Suomesta. Erilaisuutta on havaittavissa meilläkin, mutta ehkä hieman laimeampana, koska kaikki koulumme ovat (onneksi) vielä julkisesti rahoitettuja eikä meillä ole kaupallisia ns. eliittikouluja. Koulumme pyritään suunnittelemaan käytännönläheisesti.
Suomessa on ehkä haasteellisempaa tehdä arkkitehtuurisesti rohkeaa koulurakennusta, koska olemme niin käytännöllisiä. Toki elämyksellisiä ja inspiroivia kouluja tarvitaan Suomessakin, mutta tämä ei tarkoita usein eliittikouluissa nähtyjä räikeitä värejä ja hulppeita auloja, joissa oppija jää sivustakatsojaksi ja ei pysty sen vuoksi keskittymään. Liikkumiseen, oppimiseen, innostumiseen, yhteistyöhön, keskittymiseen ja luovuuteen inspiroivat rakennukset eivät välttämättä ole räikeitä ulkoasultaan.
Oppimista tukevat ja inspiroivat tilat eivät välttämättä näy ulospäin rakenteissa, vaan koulurakennusten vaikutus oppimiseen, opettajan työskentelyyn sekä oppijoiden ja opettajien hyvinvointiin on huomattaavsti monisyisempi ja laaja-alaisempi aihe. Se kytkeytyy pedagogiikkaan, tilojen suunnitteluun ja toimintakulttuuriin koulussa.
Koska oppiminen ja hyvinvointi ovat monisyisiä ilmiöitä, joihin vaikuttavat lukemattomat muutkin tekijät kuin pelkkä fyysinen ympäristö, koulurakennusten toimivuuden tutkiminen on vaikeaa. Oppilaiden yksilölliset taustat, opetusmenetelmät, työn rytmitys, opetussuunnitelma ja koulun johtamiskäytännöt ovat kaikki osatekijöitä, jotka lomittuvat koulurakennusten vaikutusten kanssa. On haastavaa erotella, kuinka suuri osuus esimerkiksi parantuneella akustiikalla tai luonnonvalon lisäämisellä on oppimistuloksiin, kun samalla tarkasteltavana on lukuisia muita muuttujia.
Olemme 27.1. julkaistavassa selvityksessä kehittäneet uusia menetelmiä, joiden avulla pystymme raottamaan uusia näkymiä oppimisen, hyvinvoinnin ja toimintakulttuurin arvioimiseen.
Koulurakennusten vaikutusten arviointi vaatii pitkän aikavälin tutkimuksia. Rakennuksen muutokset tai uuden koulun rakentaminen voivat näkyä oppimistuloksissa ja hyvinvoinnissa vasta vuosien päästä, kun opettajat ovat oppineet käyttämään uusia tiloja pedagogisesti merkityksellisellä ja vaikuttavalla tavalla. Pitkittäistutkimukset ovat nyt välttämättömiä, jotta voimme varmistaa sen, että rakennamme lasten ja nuorten tulevaisuuden turvaavia koulurakennuksia