Koulun toiminnallisuuden kaaviossa tutkitaan eri toimintojen välisiä yhteyksiä
Suomalaisessa koulukeskustelussa on puhuttu itsenäisen oppimisen vahvistamisesta (Välijärvi, HS 16.2.23), keskittymisen taidosta (Kallionpää, HS 2.12.22), rohkeudesta uudistaa koulua (Juuti, HS 15.2.23), opettajien taidosta valita oikeat työtavat (Niilivaara/Rissanen, HS 22.1.23), opettajan kyvystä ymmärtää tavoitteet (Toivola, HS 25.1.23) ja siitä, ettei koulutustason parantaminen ole Suomelle riittävä tavoite, vaan monmutkaistuvassa maailmassa tarvitaan enemmän (Heinonen/Hildén, HS 4.3.23). Keskustelu vie meidät motivoivan oppimisen äärelle. Miten kaikki oppilaat voisivat kokea oppimisen mielekkääksi eikä ulkoiseksi vaatimukseksi?
Olli-Pekka Heinosen ja Kaarlo Hildénin kanssa on helppo olla samaa mieltä. "Tulevaisuuskestävän oppimisen" avulla meidän on vahvistettava kykyämme vaihtaa ja löytää uusia näkökulmia maailmaan. Mutta miten se tapahtuu?
Tulevaisuuden ja yksilön kannalta mielekäs oppiminen on elämyksellistä, kokemuksellista ja taiteellista yksin ja yhdessä tekemistä, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arviointia. Mielekäs oppiminen on ymmärtävää ja tutkivaa luonteeltaan ja siihen johtavia työtapoja pyritään koulusuunnittelunkin avulla mahdollistamaan.
Opettajan ammattitaitoa on osata hyödyntää tarjoumia, joita oppimisympäristöt mahdollistavat. Hän valitsee parhaat paikat ja oikean rytmin jokaiselle oppilaalle. Yhdessä tekeminen, vuorovaikutustilanteet, monirytmisyys, monipaikkaisuus, projektimainen tutkiva työskentely, osallisuuden kokemukset, fyysinen aktiivisuus, dialogi, työhön syventäminen jne. vaativat opettajalta ammattitaitoa. Lisäksi olisi hyvä kehittää omaa kykyä lukea ja havainnoida omaa työskentely-ympäristöään.. Oppimisympäristö voi auttaa ja tukea opettajaa monella tavalla.
Lapsen on oltava mahdollisuus olla hidas, valita vaihdellen työasentoa ja työskentelylleen paikkaa. Mielekäs oppiminen on monirytmistä ja monipaikkaista.
Tässä otsikkokuvana on toiminnallisuuden kaavio, johon yleensä pyrin ottamaan huomioon yllä olevia työtapoja ja paikkoja sekä niiden välisiä yhteyksiä. Siitä lukuisten työpajojen, kokousten ja luonnosten jälkeen muodostuu suunnitelma koulusta tai tässä tapauksessa monitoimitalosta.
Jotta idea mielekkäästä oppimisesta toteutuu, on opettajien myös saatava mahdollisuus oman osaamisensa kehittämiseksi. Suomalainen opettaja on jostakin syystä vähiten täydennyskoulutettujen opettajien joukossa OECD- maissa (TALIS 2018).
Opettajatkin tarvitsevat aikaa mielekkäälle täydennyskoulutukselle.
Kouvolan Inkeroisten monitoimitalo. Suunnittelu ja visualisointi AFKS- arkkitehdit, urakoitsija SRV. Pedagoginen suunnittelu OPPIMAISEMA.