Milloin on oikea aika?


Kuntamarkkinoilla käydyissä keskusteluissa ilmeni tässä parin päivän aikana selvästi, että miksi meillä on niin paljon kouluja, joissa on sairauspoissaoloja, väsyneitä opettajia ja oppilaita. Hetken mielijohteesta (opsiamme ymmärtämään pyrkineenä) vaihdankin seuraavassa kappaleessa Perusopetuksen arvoperustan kuvauksesta sanan "oppilaan" tilalle "opettajan":


“Jokainen opettaja on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä opettaja tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.” OPS 2014


Hyvinvoiva ja aktiivinen opettaja on oppilaan paras turva, silloin kun tavoitteena on hyvinvoiva ja aktiivinen oppilas.


Koulut ovat iso osa kunnan palveluja. Koulussa ilmenevät ongelmat heijastuvat laajalti ympäristöön, ja niillä on merkittävä terveydellinen ja taloudellinen vaikutus. Pahoinvointi synnyttää pahoinvointia ja koulussa ratkaisemattomat ongelmat palaavat usein moninkertaisina kustannuksina kunnan palveluiden muille sektoreille.


Kuka haluaa muuttaa lapsineen kuntaan, jonka kouluissa ei syystä tai toisesta voida hyvin eikä opiskelu onnistu?


Koulun ongelmat ovat siis koko kunnan ongelmia. Laadukas yhdessä kehittäminen kannattaa. Opettajien ja oppilaiden hyvinvointi tutkitusti parantuu ja koulun elinkaaren kustannukset laskevat, jos asioita suunnitellaan yhdessä.


Vuosien kokeilu- ja kehittämistyön tuloksena olemme pystyneet nopeuttamaan ja tekemään mielekkäämmäksi koulusuunnittelun eri vaiheita. Pystymme auttamaan käyttäjiä tekemään tulevaisuuden kestäviä ehdotuksia, vaatimuksia ja päätöksiä.


Olemme perehtyneet pedagogiseen tulevaisuusajatteluun ja kehittäneet pelillisiä yhteiskehittämisen menetelmiä. Tästä on hyvänä esimerkkinä koulujen toimintakulttuurin kehittämisen lautapelit. Yhteiskehittäminen on useimmiten lisäksi hauskaa. (edit. huom).

Kehittämämme BON- konseptimme avulla (Balancing Our Needs) koulun hajanainenkin työyhteisö (silloin kun monta koulua yhdistetään) pystyy luomaan nopeasti yhteiset vaatimukset uudelle oppimisympäristölle. Näin vältytään virheinvestoinneilta ja tuloksena syntyy yhtenäinen, kustannustehokas ja aikaa kestävä kokonaisuus, joka palvelee oppilaiden ja aikuisten hyvinvointia ja työskentelyä.


Hyvin usein huomaamme kunnan päättäjien kanssa, että paras aika aloittaa laadukas yhteiskehittäminen oli kaksi vuotta sitten. Älkää epäröikö. Silloin kun tehdään kouluverkkoselvitystä, on hyvä aika jo meittiä. Mitä seuraavaksi. Mikä on paras ratkaisu?


Onko se toiminnan kehittäminen opetuksen asiantunjoiden avulla, tulevaisuuden mahdollisuudet huomioiminen, lasten ja aikuisten huomioiminen, kunnan vetovoimaisuuden lisääminen vai koulujen lakkauttaminen?









20 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki